Etunimet
Sukunimi
Henkilötunnus
Kuollut Päivämäärä milloin henkilö on kuollut.
Kotipaikka kuollessaan

Pesänilmoittajan tiedot:

Perunkirjoituksen aika ja paikka: Yleisiä tietoja perunkirjoituksesta, kuten paikka ja aika missä pidetään, lisäksi osallistujien läsnäolo.

Perunkirjoituksen päivä
Perunkirjoituksen kellonaika
Perunkirjoituksen paikka
Läsnäolo Ketkä olivat läsnä perunkirjoituksessa?
Kutsutapa kuolinpesän osakkaille perunkirjoitukseen	kirjeitse sähköpostilla puhelimitse perunkirjoituspäivä sovittu yhdessä
Toinen uskottu mies Uskottuja miehiä on aina oltava kaksi, Perintökaari 20:2.	Valtteri Vaittinen Kirsi Hämäläinen

Kuolinpesän oikeudenomistajat: Yleistestamentinsaaja:
Yleistestamentinsaajalle on testamentissa määrätty vainajan koko omaisuus tai osa siitä; esimerkiksi puolet koko omaisuudesta.

Erityistestamentinsaaja:
Erityistestamentinsaajalle on testamentissa määrätty vainajan tietty omaisuus, esim. 1000 €, kesämökki.

Toissijainen perillinen:
Jos aviopuolisoilla ei ole lapsia, eikä testamenttia, leski perii ensin kaiken omaisuuden ja hänen kuoltuaan omaisuus jaetaan puoliksi kumpaankin sukuun. Toissijainen perillinen on ensiksi kuolleen aviopuolison perillinen.

Viite:Perintökaari 3 luku.

Vainajalla on eloonjäänyt puoliso

Lisää pesän oikeudenomistaja

Entiset puolisot: Entiset aviopuolisot ilmoitetaan perukirjassa aina, jotta todetaan, onko omaisuuden ositus/erottelu toimitettu. Jos entisellä aviopuolisolla oli avio-oikeus vainajan omaisuuteen, hän on kuolinpesän osakas ja hänet on kutsuttava perunkirjoitukseen.

Pesän merkinnät ja muut tiedot: Pesään liittyviä tietoja kuten mahdollinen testamentti ja muut mahdolliset merkinnät.

Leski vetoaa tasinkoetuoikeuteensa Jos lesken netto-omaisuus on suurempi kuin vainajan netto-omaisuus. leski saa osituksessa pitää koko omaisuutensa vetoamalla tasinkoprivilegiin.
Leski vetoaa asumisoikeuteensa Leskellä on oikeus hallita puolisonsa jäämistöä jakamattomana tämän kuoleman jälkeen. Vaikka puolisot olisivat tehneet avio-oikeuden kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, leskellä on silti oikeus jäämistön hallintaan. Lesken oikeus ei väisty myöskään, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin jonkun muun kuin eloonjääneen puolison hyväksi. Lesken oikeus hallita jäämistöä on siis melkoisen vahva oikeus. On kuitenkin huomattava, että leski ei kuulu kuolinpesän osakkaisiin pelkästään tämän hallintaoikeutensa perusteella.

Kuolinpesään kuuluu avioehtosopimus Avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus, jolla he sopivat avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteista keskenään.

Allekirjoituspäivamäärä
Rekisteröintipaikka
Rekisteröintipäivämäärä
Avioehdon pääasiallinen sisältö

Vainaja jätti jälkeensä testamentin

Testamentin tiedot

Allekirjoituspäivamäärä
Testamentin pääasiallinen sisältö Kuvaus testamentin pääasiallisesta sisällöstä.
Perillisten aviopuolisoiden avio-oikeus on suljettu pois.
Seuraavat perilliset ovat saaneet tiedoksi testamentin ja sen hyväksyneet:
Seuraavat rintaperilliset ovat vaatineet lakiosansa: Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada omistukseensa vainajan testamentin määräyksistä riippumatta.

Vainaja on luovuttanut seuraavat ennakkoperinnöt:

Ennakkoperinnön tiedot

Lahjakirjan allekirjoituspäivämäärä
Lahjoitettu omaisuus ja saaja: Kuvaus ennakkoperinnön sisällöstä.

kuolinpesään kuuluu kuolemanvaravakuutus:

Kuolemanvaravakuutus eli riskihenkivakuutus on sopimus, jossa vakuutusyhtiö suorittaa vakuutetun edunsaajille korvausta, mikäli vakuutettu kuolee vakuutusaikana. Riskihenkivakuutuksella on tarkoitus varautua kuolemasta lähipiirille aiheutuviin välittömiin kustannuksiin. Kuoleman johdosta kuolleen lähipiirille, kuten vaikkapa leskelle tai lapsille, koituu taloudellisia menetyksiä ennen kaikkea menetettyjen tulevaisuuden ansiotulojen muodossa. Samalla maksettavaksi tulevat hautauskustannukset ja mahdolliset perintöverot. Lisäksi lapsiperheissä huoltajan panosta kodin ylläpidossa ja kiinteistön hoidossa saatetaan tämän kuoleman jälkeen esimerkiksi joutua korvaamaan ulkopuolisilla ostopalveluilla

Kuolemanvaraisvakuutuksen tiedot

Vakuutusyhtiö
Vakuutusnumero
Vakuutuskorvaus
Edunsaajat: Ketkä ovat edunsaajia?

Lisää muu merkintä

Perunkirjoituksen perustaksi pantavat asiakirjat: Mitä asiakirjoja perunkirjoituksessa esitettiin?

Lisää asiakirja

Vainajan omaisuus kuolinhetkellä.

Vainajan pankkilainat ja muut vastaavat velat kuolinhetkellä.

Hautajais- ja muut kuolemasta johtuvat laskut ja kuolinhetkellä maksamatta olevat kulutukseen perustuvat laskut kuten puhelin- ja sähkölaskut.

Omaisuuden arvostaminen tarkoittaa lähtökohtaisesti sen käyvän arvon määräämistä. Periaatteessa uskotut miehet vastaavat omaisuuden arvon määräämisestä, mutta käytännössä tämä perustuu pesän ilmoittajan kanssa yhdessä hankittuun selvitykseen. Käytännössä arvon määrittelyssä on merkittävää, onko omaisuus tarkoitettu säilyvän suvussa vai myydä. Myynnissä voi realisoitua luovutusvoittovero, jossa hankintahinnaksi katsotaan perintöverotuksessa määrätty arvo. Luovutusvoittovero on 30 tai 34 % lasketusta voitosta ja rintaperillisen perintövero on 60000 € asti 5,8 % ja 200000 € asti 11 %. Näissä asioissa kannattaa kuulla asiantuntijaa.

Perukirjan luonti ja tarkistus: Kun olet käynyt perukirjan lävitse, voit lähettää sen Seppo Vaittiselle tarkistettavaksi sähköpostilla.

Tallenna Word tiedosto

Lähetä sähköpostia Seppo Vaittiselle